Tekeekö Yle Suomelle karhunpalveluksen? Vaalikirjoitukseni Rantalakeudessa 29.5.2024

Keskiviikkona 22. toukokuuta Kaleva ja Yle Pohjois-Suomi järjestivät Oulun Valkeassa vaalipaneelin, joka striimattiin ja tallennettiin Yle Areenaan. Kuitenkin vain eduskuntapuolueet olivat saaneet kutsun paneeliin. Muille puolueille, kuten Vapauden liitolle, oli tarjolla vain pöytäpaikka vaalitorilla. Järjestely tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Miksi kaikkia vaaliin osallistuvia puolueita ei päästetä ääneen? 

Puoluelain artiklan 10 mukaan Ylen on valtion määräysvallassa olevana laitoksena kohdeltava kaikkia rekisteröityjä puolueita tasapuolisesti. Samaan artiklaan on kuitenkin tehty lisäys, jonka mukaan Yle voi
vaaliohjelmissaan ottaa huomioon "ohjelmalliset näkökohdat" eli käytännössä valita näkyvyyttä saavat puolueet. Luultavaa on, että kyseinen lisäys tehtiin vuonna 1969 puoluelakiin valtapuolueiden vallan betonoimiseksi.

"Ohjelmalliset näkökohdat" eivät voi olla koskaan niin pakottavia, että ne oikeuttaisivat hylkäämään puoluelain lähtökohdan puolueiden tasapuolisesta kohtelusta. Jos Ylen vaaliohjelmissa haluttaisiin varmistaa kaikkien puolueiden näkyvyys, se järjestyisi pienellä lisävaivalla ja -rahalla. Taustalla lienee pelko, että jos uudet puolueet päästettäisiin vapaasti kansan edessä haastamaan vanhat puolueet ja poliitikot, vanhat puolueet voisivat menettää helposti asemansa.

Tapa jakaa puolueet eduskunta- ja pienpuolueiksi on leimaava ja erotteleva. Oulun Valkean vaalipaneelissa kaikki ehdokkaita asettavatpuolueet olisi voitu jakaa arvalla kahteen ryhmään ja järjestää kummallekin ryhmälle oma paneeli, vaikkapa samana iltana samassa paikassa. Vaaleja ei ole niin usein, etteikö demokratian hengen ja ajatellun hyödyn toteutumiseksi voitaisi nähdä hieman enemmän vaivaa tasapuolisen näkyvyyden varmistamiseksi.

Noin 35 miljoonan suuruinen puoluetuki jaetaan vuosittain eduskuntapuolueiden kesken. Uudet puolueet joutuvat tekemään itseään tunnetuksi omin voimin ja varoin. Valtapuolueiden haastaminen on siis tehty hyvin vaikeaksi, ja vaikka maailma muuttuu, suomalainen puoluekenttä ei juuri uudistu. Tekeekö vanhoja valtapuolueita pönkittävä julkisuus ja puoluetuet karhunpalveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle ja Suomen tulevaisuudelle?

Ensi vuonna pidetään kunta- ja aluevaalit. Toivon, että noihin vaaleihin mennessä demokratian henki on elpynyt ja kaikki mukana olevat puolueet pääsevät samalle viivalle eduskuntapuolueisiin ja pienpuolueisiin luokittelematta. Puolueen rekisteröiminen vaatii 5000 allekirjoitettua kannattajakorttia ja jokaisen puolueen takana on sen perustajien ja kortin allekirjoittajien näkemys puolueen tarpeellisuudesta. Vaikea uskoa, etteikö ketään kiinnostaisi tietää, mitä heillä on sanottavaa. 

Kaikkien äänen kuuluvuus voitaisiin varmistaa jatkossakin poistamalla puoluelaista se artiklan 10 kohta, joka antaa Ylen harjoittamalle syrjinnälle lain suojan.

Heini Koukkari, Kempele, eurovaaliehdokas, Vapauden liitto